Moi, ja iloista sunnuntaita!
Tällä hetkellä mut tekee onnelliseksi harrastukset. Mitä mää oikeestaan ees harrastan? Kuoroa, Comeniusta, lukemista, bloggailua... Näitä kaikkia tehdessä mulla tulee hyvä mieli ja mää rentoudun. Ja kun mää oon rento, oon onnellinen. Harrastukset voi olla jotain ohjattua toimintaa, omia väkerryksiä tai asioita, jota tekee usein kavereiden kanssa. Miten harrastukset edes määritellään? Sillä on mun mielestä niin monta muotoa, että harrastuksia voi olla lähes tulkoon mitkä asiat vaan.
Tällä hetkellä oon onnellinen, koska alkoi uusi vuosi. Vaikka aiempina vuosina tapahtuneita ei voi, eikä saa unohtaa, on mulla nyt hyvä syy ottaa askel kohti uuttaa. Aloittaa kaikki alusta. Se saa mut jollain tapaa iloiseksi. Ei tarvitse jatkaa niin kuin ennen. Ja se on helpottavaa.
Viikonloput tekee mut myös onnelliseksi. Silloin on vapaata koulusta, voi nähdä kavereita, saa löhöillä sohvalla ja ottaa rennosti. Ei oo mihinkään kiire, saa päättää ite, mitä tekee ja mitä jättää tekemättä. Kukaan ei oo määrämässä aikataulua tai asioita joita täytyy tiettynä aikana tehdä tietyn verran, ennen kuin saa jotain. Tähän pyrin kylläkin myös viikolla, mutta se on haastavampaa.
Mut tekee onnelliseksi mun pikkusisko. Hän on niin huoleton, pieni, eikä suunnilleen tajua vielä mistään mitään, vaika onkin jo yli 2,5 vee. Sitä on suojeltu kaikelta pahalta, se ei oo tietonen maailmasta, missä se elää. Mutta ei sen vielä tarvikaan olla. Se tekee mut onnelliseksi näyttämällä, että vaikka ois kuinka kiire ja pitäs jo joutua, niin silti voi pysähtyä ja antaa pusu isosiskolle. Musta on ihanaa että se on muistuttamassa mua siitä elämän avaimesta, onnellisuudesta.
Myös liikunta on avain mun onnellisuuteen, tietyssä rajassa. Reipas kävelylenkki 25 asteen pakkasessa antaa aivoille happea, asiat selkenee, tai pää vain tyhjenee. Yksin, ilman musiikkia tai hiljaisen sellaisen kanssa rentoudun ehkä kaikista parhaiten. Ajatukset tulee ja menee, olo on suunnilleen tällainen: "Kävelen hämärää metsätietä, korvissani kuuluu hiljainen pianon pimputus, muutama viulun äänikin. Olo on rauhallinen ja huoleton. Katson taivaalle, jossa täysikuu mollottaa hauskan kirkkaana ja näyttää, että se kiteyttää kaikki onnellisuuden avaimet kirkkauteensa. Ajattelen, miltä mahtaisi tuntua, jos leijuisi taivaalla, ja näkisi kaiken yläperspektiivistä. Pysähdyn, ja kasvatan itselleni mielessäni siivet. Nousen taivaalle, ja tunnen itseni vieläkin onnellisemmaksi. Mietin, miten se on mahdollista. Onko onnellisuudella rajoja?"
Yks tosi tärkeä onnellisuudenlähde on mun ystävät. On mahtavaa, miten ihmisellä voi olla toinen ihminen, joka välittää ihan yhtä paljon. Välillä, varsinkin iltaisin nukkumaan mennessä, mulla tulee semmonen onnellisuusaalto, ja oon tajuttoman kiitollinen siitä, etten oo täällä yksin. Aina sitä ei muista, taikka edes tajua, mutta joskus sitä on hyvä jäädä miettimään. Mitä ystävät, kaverit ja muut läheiset ja sukulaiset sulle merkitsee? Moni on sulle varmasti rakas. Sano se niille huomenna joko puhelimessa tai kasvotusten, nimittäin silloinkin saattaa olla jo liian myöhäistä.
Ei ehkä ihan onnelliseks, mutta tosi iloseks mut tekee teän ihanat kommentit. Vaikkei se aina välity täältä ruudun toiselta puolelta, niin te ootte, kaikki te lukijat, hirviän tärkeä osa mun elämää. Te tiiätte sen itekki, että ei mun blogi ois pystyssä, minä en ois pystyssä ilman teän monia ilosia ja kivoja kommentteja ja tsemppauksia. Huikeeta! Me muodostetaan älyttömän iso "blogi-perhe" muiden bloggaajien ja blogien lukijoiden kanssa.
Ilman postivisuutta ei kukaan pysty elämään. Positiivisuus tarttuu, näyttää asioiden valoisan puolen, luo turvallisuutta, osoittaa, että elämä on todellakin elämisen arvoista. Muistakaa, yrittäkää edes muistaa, että positiivisuus on yksi avain onnellisuuteen. Ajatelkaa positiivisesti.
Muutamia asioita, jotka tekee mut tällä hetkellä onnelliseksi. Olkaa iloisia siitä, mitä teillä on! Asiat voisivat todellakin olla huonommin.
Positiivista sunnuntai-iltaa, ja seuraavaa viikkoa!♥
xHappytellu
