TET-viikko puolivälissä. Rankkaa sekä aivoille, että jaloille. Uupumus on kova, mutta kokemus on huikee. Nyt sitä vasta ymmärtää niitä, jotka kijoittavat blogiinsa olevasa kiireisiä, väsyneitä tai stressaantuneita koulun suhteen. Minä tosin vain tän tetin johdosta. Ja muutamasta kotitehtävästä, jotka pitäis ensviikolla palauttaa. Parasta päivässä on asiakkaitten palvelu. Tänään vietin lähes koko 'työajan' kellarissa, varastossa. Ammatin pimeät ja valoisat puolet.

Onneksi on Olga. Ilman seuraa olisin varman vieläkin lähempänä sekoamispistettä kuin nyt. Uupumus näkyy älyttöminä nauruhepuleina ja laiskuutena sekä äkillisinä tarmopuuskina kesken päivän. Ei mitään vakavaa siis. Toivonmukaan viikonloppuhemmotteluonnistuu.

 Ymmärrettävää on varmaan myöskin se, että mitään ylimääräistä ei nyt jaksaisi ottaa. Rutiinit on toki menneet sekaisin ja elämä on ollut muutenkin hieman erilaista tämän viikon puolella. Teipistä ja bussista on tullut kaveri, samoin kuin pahvilaatikoista. Kumauttakaa mua teippirullalla päähän jos seuraavalla kerralla jätän työhanskat laittamatta käteen. Sen kyllä muistaa seuraavana päivänä katsellessa viiltohaavoja rystysissä.

 Hieman kuulumisia. Välillä on ihan kiva valaista omaa elämäänsä muunkin kuin asukuvien ja leipomusten muodossa. Se on vähemmänhehkeetä kuin siististi taiteelliset kuvat.

Palataan seuraavalla kerralla, vähän vielä sekavamman ajatuksenjuoksun merkeissä. Toivottavasti ei. Öitä!

// kuvituksena asukuvat, joita otettaessa kamerasta loppui kesken kaiken akku. sisältö oli niukkaa.