THINK POSITIVE

Heipsun! Vaikka kamera jäi mummulaan niin tulin silti tänne. Eiköhän se sieltä kulkeudu perästätulijoiden mukana. Tänäiltana meillä täällä on vain iskä ja minä. Ihan kahestaan. Tehtiin hyvää iltaruokaa ja jälkkärisalaattia. Kanaa, paistettua paprikaa, kurkkua ja sipulia sekä raejuustoa. Katottiin futista ja herkuteltiin.

Mitäs mää oon tehny tän muutaman päivän aikana? Käyny yöllä ulkona purkamassa ajatuksia, tajunnu etsineeni syytä muista, vaikka se on mussa itsessäni. Ollut myös sinut sen asian kanssa. Asenne ratkaisee. Sitä oon tehny. Ragennu myös äitille ja vähän ajan päästä pyytäny tekstarilla anteeks. Sanonu rakastan sua ja itkeny. Ilosta ja surusta.

Kyllä sitä sillon aatteli, kun kerrottiin että nuoruus on "tunteiden vuoristorataa", että täyttä potaskaa, kai sitä nyt omia tunteitaan osaa hallita. Mutta ei. Tullut moneen otteeseen todettua kuinka hassua on ensin olla vihainen jostakin ja olla satavarma että tulee olemaankin, mutta hetken päästä kaikki onkin kivasti ja itkettää ilostakin jopa. Yhtäkkiä sitä vaan voi hymyillä koko maailmalle ja ottaa tulevat haasteet uudella energialla ja voimalla vastaan. Yhtäkkiä sitä tajuaa, että asioistahan voi puhuakin. Yhtäkkiä sitä vaan huomaa kuinka paljon on rakastavia ihmisiä ympärillä.

Hieman mietteitä nuoruudesta ja sen tuomista kiviteistä. Mun viikonloppu ei ois paremmin voinu alkaa, toivottavasti teiänki viikonloppu onnistuu! Palaillaan seuraavan reseptin merkeissä, kunhan se kamera saapuu :)  Mä lähden ottamaan lisää hedelmäsalaattia, kuullaan!

 (pahoittelut puhelinkuvista)